Kosiovarsa

L. Madetoja

Nuori varsa mulla on,

silkkimusta tallissani,

kaarikaula nopsajalka

hirnuu kaukaa vastahani.

Siitäpä heiluvaharjan ma saan,

orhiksi purmo kun varttuu vaan,

niin laulelen vaan, niin laulelen vaan!

Pienet tiuvut tinnittää,

kun ma naimateille lähden,

helahila valjahilla

talon tyttölöiden tähden.

Purmoni nopsasti jalkoja lyö,

helkkävi vemmel ja kaulassa vyö!

Somasti se teutaroi,

kujateillä tirkistellään,

maantien santa lentää, tuiskaa,

virstat huilaa kiitäessään.

Nummet ne notkuvat, kankahat soi,

Purmoni polkien kiitävi, hoi, hei hoi!

Kirkonkylän luona on

pulskin talo pitäjässä,

siellä vuottaa mielitietty

tätä poikaa ikävässä.

Annapa polkata, Purmoni, kun

häistäni kuljetan kultani mun, hei mun!