Kosiovarsa
L. Madetoja
Nuori varsa mulla on,
silkkimusta tallissani,
kaarikaula nopsajalka
hirnuu kaukaa vastahani.
Siitäpä heiluvaharjan ma saan,
orhiksi purmo kun varttuu vaan,
niin laulelen vaan, niin laulelen vaan!
Pienet tiuvut tinnittää,
kun ma naimateille lähden,
helahila valjahilla
talon tyttölöiden tähden.
Purmoni nopsasti jalkoja lyö,
helkkävi vemmel ja kaulassa vyö!
Somasti se teutaroi,
kujateillä tirkistellään,
maantien santa lentää, tuiskaa,
virstat huilaa kiitäessään.
Nummet ne notkuvat, kankahat soi,
Purmoni polkien kiitävi, hoi, hei hoi!
Kirkonkylän luona on
pulskin talo pitäjässä,
siellä vuottaa mielitietty
tätä poikaa ikävässä.
Annapa polkata, Purmoni, kun
häistäni kuljetan kultani mun, hei mun!