Onnelliset

L. Madetoja

Jo valkenee kaukainen ranta

ja koillisest' aurinko nousee

ja auteret kiirehtii pois

kun pohjolan palkeet käyvät

kun mennyt on yö

kun kimmeltää kesäinen aamu

ja linnut ne laulelee.

Mä kiireelle korkean vuoren

nyt tuulessa raikkahass' astun

mun toivoni aamuisen koin

mun kultani kohtaan siellä

kun mennyt on yö

kun kimmeltää kesäinen aamu

ja linnut ne laulelee.

Mut kauniimpi koittoa päivän

sen laskua lempeämpänä

hän hymyten luokseni käy

mä syliini kierron immen

kun mennyt on yö

kun kimmeltää kesäinen aamu

ja linnut ne laulelee.

Autuudesta sydämein sykkyy

ja taivasna otsani loistaa

kun seison täss' impeni kanss'

täss' sammalekalliolla

kun mennyt on yö

kun kimmeltää kesäinen aamu

ja linnut ne laulelee.

Täss' impeni kanssa mä seison

ja kiharat tuulessa liehuu

ja laaksojen hyminä soi

kuin iäisen lemmen ääni

kun mennyt on yö

kun kimmeltää kesäinen aamu

ja linnut ne laulelee.