Onnelliset
L. Madetoja
Jo valkenee kaukainen ranta
ja koillisest' aurinko nousee
ja auteret kiirehtii pois
kun pohjolan palkeet käyvät
kun mennyt on yö
kun kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee.
Mä kiireelle korkean vuoren
nyt tuulessa raikkahass' astun
mun toivoni aamuisen koin
mun kultani kohtaan siellä
kun mennyt on yö
kun kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee.
Mut kauniimpi koittoa päivän
sen laskua lempeämpänä
hän hymyten luokseni käy
mä syliini kierron immen
kun mennyt on yö
kun kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee.
Autuudesta sydämein sykkyy
ja taivasna otsani loistaa
kun seison täss' impeni kanss'
täss' sammalekalliolla
kun mennyt on yö
kun kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee.
Täss' impeni kanssa mä seison
ja kiharat tuulessa liehuu
ja laaksojen hyminä soi
kuin iäisen lemmen ääni
kun mennyt on yö
kun kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee.