Synnyinmaja

Vihreän virran reunalla synnyin

majassa matalassa,

linnut ne havahti pesäpuiltaan

aamussa alkavassa.

Äidin kyynel se ilosta loisti

päivän kasvoja vastaan,

taata se varoen vaalitteli,

kauvan katseli lastaan.

Synnyinmajani ohi ma kuljin

kasteessa aamunsuussa,

vieraan väen kengät ne narskui

kotini kynnyspuussa.

Kuistin räystäällä pilpatti peippo

kumahti kumpuinen puisto,

majasta kuului kehtolaulu

kuin lapsuuden kirkas muisto.