Toisen oma
L. Madetoja
Heräsin aamulla aikuisin,
niin viesti se mulle tuodaan:
tuhannen tunturin toisella puolen
mun kultani häitä jo juodaan.
Kävelin, kävelin yksiksein
minä pauhaavan meren santaa.
Oi mikä tuska ja voi mikä vaiva
viestiä tuota mun kantaa!
Silmäni täyttyi kyyneliin,
niin mont' oli muistoa mulla.
Oi miksi kultani kummainen
et mulle tahtonut tulla?