Kuin hiipuva hiillos tummentuu
O. Merikanto
Kuin hiipuva hiillos tummentuu,
kun tuli sen tuhkaksi söi.
Kuin iltakellon helkähdys haipuu
pois, kun se kerran viimeisen löi.
Niin kerran kait ne taistotkin tummuu
pois, jotka tunnetta tulena söi.
Ja se sydän niin hiljaan sammahtaa,
joka liekitsiliioin ja löi.