Merellä

O. Merikanto

Syvästi meri huokaa,

sen rinta kuohuaa.

Mutt' rauhallisna taivas

valoa vuodattaa.

Min' olen meri, minä,

levoton, aaltoinen.

Sin' olet taivahani,

valoisa, rauhainen.

Kuvasi, armas, kannan

nyt vasten rintoain,

ja sinut itses kätken

syvälle sielussain.

Voi laivan myrsky murtaa,

ja kenties uppoan,

mutt' sinut sielussani

vien aallon pohjahan.