Auringon noustessa

Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu

ylitse kivisen kaupungin kattojen, katuin,

ylitse vuossatain valheen ja tuntien tuskan

koittava kirkkaus!

Nää, oi mun sieluni, katoovan elämän autuus!

Niinkuni ääretön temppeli on se sun eessäs,

alla sen holvien on ikiaikojen äänetön hartaus

mestarin hengen.

Nää, oi mun sieluni, yössäkin korkehin kirkkaus,

tuskassa tummien hetkien rauha ja riemu,

vuossatain valheessa, elämän valheessa valkein,

iäisin totuus!