Syksy

Tuolla ikkunoissa -- nään sen kyllä --

on jo kaikki ruusut kukkineet.

Viime yönä kuuran kimalteet

ensi kerran kiilsi kattoin yllä.

Lähtee onnellisemmille maille

kesä tenhovoimin, luomistöin.

Surmaa halla harmain syksyöin

kaiken, joka nuoruutta jäi vaille.

Poissa kaikki laulajat on puiston,

poissa, paennehet etelään.

Tänne yksin istuen ma jään

varaan jonkun köyhän muiston.

Lähtee korkealla kurkein kuoro

yli kattoin ylhään vapauteen.

Päiväin pitkäin painoon uupuneen,

koska, koska lähteä on vuoro?