Jänkä
Yrjö Henrik Kilpinen
On jänkä aava, jäinen,
on laiha lettosuo,
kuin silmä itkeväinen,
se maasta katseen luo.
Sen pohjamalmi surren
vain joskus helkähtää
ja niin kuin huulta purren
taas sitten vaiti jää.
Mun rintani on aivan
kuin jäinen jänkä tuo,
vain joskus vuoksi vaivan
sen malmi soinnun suo.