Lemmensatoa
Yrjö Henrik Kilpinen
Metsäpenkill' eilen
istui kaksi kuhertain;
tänään tuli satakieli,
vei sen, mitä löysi vain.
Ol' impi erottaissa
taas kutrit palmikoinut kai:
nytpä kultaiset kuidut
satakieli saaliiks sai.
Se nokassaan ne kantain
pois lensi pesälleen,
ja sai sen hennot seinät
nyt kultavälkkeeseen.
Oi satakieli, ystäväni,
koen yhdenmoista:
Lauluja täyteen suuni saan
kultani kutriloista!