Lähtö
L. Madetoja
Yksin
meren kuultoa vasten ja taivaan,
yksin
yön vihkimä vaaraan ja vaivaan.
Ah, hyvästi jääkää!
Konsana en minä palaa.
Ankkurit poikki ja pohjaan!
Itseni irti nyt ohjaan.
Sallikaa, jumalat korkeat,
kantava tuuli
sille, ken kutsunne kuuli!
Luokaa lempeä hauta,
ellen ma yllä
kunne mun sieluni halaa!