Lemmenhurma

Käy linnanpuiston lootuskukkain yli

jo illan vieno tuuli väreillen.

Y ön hiljaisuuteen hiipii kuningas:

on pehmyt kuistin sikkipatjain syli.

Niin Si-shin tanssi käy kuin tähtien,

kuin itse kauneuden,

hänen muotonsa on, niin somasti hän hymyy.

Pian raukeus jo jäseniinsä lymyy,

pian lanteisiin ei liike luonnu, hyppy askeliin,

ja kuninkaansa viereen riutuin vaipuu.

Soma Si-shi jo uniin ihaniin.