Paimen ja kutojaneito
S. Nummi
Kaukaa vilkuttaa
tähti paimenen
tähteen rakkaan
kutojattaren.
Kädet hentoiset
liikkuu ees ja taa,
helskää kangaspuut,
käämet solajaa.
Aina illoin, kun
päättynyt on työ,
kuumat kyyneleet
kohta näkee yö.
Heljään houkuttaa
linnunradan tie,
kohti paimenta
välkevirta vie.
Mutta virta ei
johda toisen luo,
mykin katsein vain
kaukaa nähdä suo.